TERVEISET EDUSKUNNASTA

Kunta- ja Palvelurakenteen haasteet härmissä

Valtio on aloittanut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen Suomessa. Syynä siihen on kuntien taloudellinen asema ja väestön ikääntymisestä johtuvat lisääntyvät kustannukset erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla. Asia etenee nopeasti ja uudistusta ei näytä pysäyttävän enää mikään.

Ennätyksellisen monet kunnat ovat lähteneet asian johdosta myös aitoihin yhdistämisselvityksiin. Asiaa ovat kannustaneet erilliset yhdistämisselvitysten määrärahat ja erityisesti kuntaliitoksesta saatavat mittavat ylimääräiset valtionosuudet. Niitä annetaan nykyisen lain mukaan kuitenkin vain niille kunnille, jotka ovat tehneet päätöksensä ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Keskustelimme asiasta pitkään Alahärmän Kokoomuksen syyskokouksessa ja sen jälkeisessä valtuustoryhmämme kokouksessa. Totesimme, että Alahärmän kunta on elänyt nykyisen hallituksen aikana ennätyksellisen vaikeata talouskautta. Vuoden 2003 tilinpäätöksessä alijäämää kertyi 1.400.000 € ja vuosi 2004 oli myös vahvasti alijäämäinen eli 1.100.000 €. Kuluvakin vuosi näyttää myös hankalalta ja uutta alijäämää on muodostumassa 700.000 €. vaikka kuluvana vuonna on toteutettu henkilöstön lomauttaminen ja veroäyrin korotus.

Verotulot ovat olleet edelleen laskussa ja viime kokouksessa valtuusto nosti taas kiinteistöveroa. Myös ensi vuoden talousarvioesitys näyttää alijäämäiseltä, vaikka sekin tullee sisältämään laajat henkilöstön lomautukset sekä lukuisan määrän rakenteellisia säästöjä. Näin ollen kunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kattaa kertynyttä alijäämää, jota on tämän vuoden jälkeen noin 1.500.000 €. Lain mukaan kattamaton alijäämä on katettava viimeistään suunnittelukaudella.

Myös muilla naapurikunnilla näyttää olevan hyvin haasteellista saada kunnan talous kestävästi hallintaan. Yhteistyöstä ja sen lisäämisestä on puhuttu jo vuosikaudet, mutta käytännön saavutukset ovat jääneet hyvin ohueksi. Yksi ratkaisu voisi olla kuntaliitos seutukunnan muiden kuntien kanssa.

Muutaman vuoden takainen sisäministeriön selvitys osoitti, että uuden kunnan perustaminen Härmänmaalle toisi mukanaan noin 5 miljoonan euron ylimääräisen valtionosuuden seuraavan viiden vuoden aikana. Tähän päälle tulisivat vielä investointi- ja muut avustukset.

Laki on kuitenkin muuttumassa neljän kuukauden kuluttua ja saavutettavat edut ovat lopullisesti katoamassa kokonaan keinovalikoimasta.

Tämän johdosta valtuustoryhmämme jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: "ehdotamme, että Alahärmän kunnanhallitus selvittää pikaisesti seutukunnan muiden kuntien kanssa sen, onko heillä aitoa kykyä ja halua aloittaa kuntaliitoselvityksen ja sen tuomien etujen ja haittojen kartoittaminen Alahärmän kunnan kanssa.

Olimme tyytyväisiä valtuuston rakentavaan keskusteluun asiassa. Saadun tiedon mukaan myös keskustan edustajat ovat liikkuneet viime aikoina samalla asialla. Selvitykseen sopii hyvin myös Kortesjärvi, vaikka se kuuluukin toistaiseksi järviseudun seutukuntaan.

Asiaa voidaan suorittaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja sitä työtä helpottaa jo tehdyt selvitykset mm. sosiaali- ja terveystoimen osalta. Viime kädessä lopullisen ratkaisun asiassa tekisivät liitoselvitykseen lähtevien kuntien valtuustot.

Lopuksi haluan todeta, että pelkät porkkanarahat eivät voi ainut ja ratkaiseva syy kuntaliitosselvitykseen. Mikäli asia etenee, tarvitaan lisäksi perusteellinen ja pitkäaikainen palvelurakenneuudistus, jolla yhteisen kunnan palvelutuotantoa tehostetaan esim. eläketapahtumien yhteydessä. Muuten uusikaan kunta ei pysty kauan tuottamaan laadukkaita peruspalveluja kuntalaisille. Samalla on turvattava nykyisen kunnan henkilöstön työpaikat. Yksin olemalla se on paljon vaikeampaa.

Alahärmässä on ahkeria ihmisiä ja meillä työttömyys on alhaista. Alueella on kasvavia yrityksiä, jotka tarvitsevat tulevaisuudessa koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa. Väestön määrä onkin alueella saatava kasvuun. Siinä haasteessa tarvitaan edullisia ja laadukkaita kuntapalveluita, turvallista asuinympäristöä ja luottamusta siihen, että kuntatalous pystyy vastaamaan perusteltuihin odotuksiin.

Emme myöskään halua, että ministeriöt ja valtioneuvosto tekevät puolestamme meitä koskettavia ratkaisuja. Siksi katsoimme, että velvollisuutemme oli nostaa asia keskusteluun. Lopputulos onkin  yhteistyökyvyn todellinen mittari.

Petri Salo
kansanedustaja
petri.salo@eduskunta.fi 

© 2005 Alahärmän Kokoomus ry